LUKU KAKSIKYMMENTÄKUUSI
Moa
Moa on hypännyt pois bussin kyydistä Landskronan Rådhusplatsenilla, ja kulkee raskain askelin torin poikki. Neliön mallista toria reunustavat lehmukset ovat kirkkaanvihreitä, ja Västanvinden-suihkulähde solisee kuin kaikki olisi kuten ennenkin. Ihan sairas suihkulähde, nyt kun Moa ajattelee asiaa. Siinä on hevonen, joka näyttää ihan sekopäiseltä, ja jolla on kaiken lisäksi kalan pyrstö. Hevosen kaviot osoittavat joka suuntaan alastoman miehen istuessa sen selässä pikkiriikkisen kullinsa kanssa tekemässä kuin natsitervehdystä.
Suihkulähteen on varmasti tehnyt joku mies. Ja joku toinen mies osti sen kaupungille.
Torin yli käveleminen sujuu hitaasti, ihan kuin Moan keho tietäisi, mitä hän aikoo tehdä, ja yrittäisi estää häntä parhaansa mukaan. Mutta tämä on ain
