LUKU KOLMEKYMMENTÄ
Linn
Hän ei voi vain olla tekemättä sitä, niin asia on. Sora rahisee kenkien alla viimeisillä Elena Covacin talolle johtavilla metreillä. Se sijaitsee vähän edempänä, kuin keidas tai kangastus. Linn tietää tekevänsä tämän saadakseen itsensä rauhoittumaan. Hän tietää myös, että se on vähän sairasta. Heillä ei ole minkäänlaista suhdetta, he eivät ole edes tavanneet, ja silti Linn menee keskellä yötä Elenan luo tarvitessaan lohtua. Hänen pitää saada nähdä Elena ja antaa tämän olemuksen työntää kehossaan asuva kaaos syrjään.
Mutta sinä olet vain rikollinen. Sellainen, joka kaiken lisäksi pelottelee ihmisiä.
Linn torjuu ajatuksen niin hyvin kuin pystyy ja toivoo Elenan soittavan tänä iltana pianoa, jos tämä on vielä hereillä. Linn painaa nappia, joka valaisee rannekellon.
