LUKU 8
Emilia Sundberg sulki oven takanaan ja väänsi avainta sekä ylemmässä että alemmassa lukossa ennen kuin pujotti myös turvaketjun paikalleen. Hän ei pelännyt sen paremmin pimeää kuin ollut erityisen huolissaan mistään, mutta hän teki silti voitavansa suojellakseen itseään.
Kello oli vähän yli yhdeksän jouluaattoiltana, ja Emilia oli viettänyt iltapäivän ja illan vanhempiensa ja ison sukulaisjoukon luona. Hänen oli tehnyt mieli lähteä kotiin kahden tunnin kuluttua, mutta hän ei ollut vain kyennyt. Vasta kun kello oli lähennellyt yhdeksää, hänellä oli ollut syy päättää ilta. Siinä vaiheessa hän oli myös saanut tarpeekseen sukulaistensa kysymyksistä, milloin hän löytäisi miehen, jonka kanssa menisi naimisiin ja hankkisi lapsia.
Emilialla oli nuorempi sisko, jolla oli kahdenkymmenenkuu
