CILLA
Päivää myöhemmin
Henke käveli alas keittiöön raidallisessa aamutakissaan hiukset pystyssä.
– Huomenta, Cilla sanoi.
– Huomenta, mihin aikaan sinä oikein tulit yöllä kotiin? Henke kysyi haukotellen.
– Neljän aikoihin, luulisin.
– Saitko edes yhtään nukuttua?
– No joo, muutaman tunnin kai, mutta minulla on silti pirteä olo. Adrenaliinipiikki.
– Mikä fiilis illasta? Luuletko, että sinne on tulossa yhtä paljon ihmisiä kuin edellisiin avajaisiin?
– Ei aavistustakaan. En uskalla edes ajatella, minkä kaiken pitäisi mennä nappiin tänä iltana. Sen on onnistuttava täydellisesti, muuten saan kuulla mitä me sanoimme -kommentteja loppuikäni.
– Kyllä kaikki varmasti menee hyvin kuten aina, Henke sanoi ja kurotti voirasialle.
– Huomasitko, että eilen satoi lunta?
– Joo, huomasin, mutta
