LUKU KAKSIKYMMENTÄNELJÄ
Willy
Nyt, nyt, nyt. Tai viimeinkin, kuten Gert Fylking sanoisi.
Willy melkein pomppii valkoisen vuokra-auton ratin takana. Se on sähköhybridi ja suhahtelee käytännössä äänettömästi eteenpäin skånelaisen kesämaiseman poikki. Toki Willy kaipaa jalkojensa väliin jyrisevää, bensaa ahmivaa hirviötä ja ajokkiaan kaikkialle seuraavia katseita, mutta mitä tulee ihmisten varjostamiseen, niin näin on ehdottomasti parempi. Samasta syystä hän on jättänyt liivinsäkin kotiin.
Feministien kokoontumisen jäljittäminen kannatti. Siis hitto, millaisen jutun kannoilla hän on. Willyn on pakko myöntää, että hän on vaikuttunut sekä näiden naisten aatteen leviämisestä että heidän saamastaan kannatuksesta. Viimeksi tapaaminen pidettiin Malmössä, nyt Ängelholmissa, ja molempiin kokouksi
