LUKU KAKSIKYMMENTÄSEITSEMÄN
Linn
”Mitä helvettiä?” Linn ottaa askelen taakse avainkaapin luota, ihan kuin se, mitä hän näki – tai pikemminkin ei nähnyt – pakottaisi hänet siihen. Hän kompastuu takanaan olevaan kynnykseen ja horjahtaa niin, että Kinne joutuu tarttumaan hänen käsivarteensa, jottei hän kaatuisi selälleen.
”Hupsista, tyttöseni!” Kinne sanoo ja virnistää.
Äiti työntää silmälasit ylös nenälleen, nojautuu lähemmäs kaappia, rypistää otsaansa ja työntää sinne kätensä tunnustellakseen koukkua, melkein kuin hän miettisi, voisivatko avaimet kuitenkin roikkua siinä, mutta näkymättöminä.
Kinne vaikuttaa keksivän jotain ja kääntyy heti ympäri tutkiakseen ovenkarmia. ”Ei kai sinun luonasi ole käynyt ketään vierailijaa, Anne?”
Annen kädet pitävät renkaista tiukasti kiinni. Käsivarsie
