CILLA
Viikkoa myöhemmin
Cilla lennähti pukuhuoneeseen ja meikkasi nopeasti ennen kuin vaihtoi vaatteensa. Muut istuivat pöydän ympärillä juomassa kahvia ja tarkkailivat häntä hiljaa. Kun Cilla oli valmis, hän kaatoi kahvin itselleenkin ja etsi karkkikulhon. Hän oli elänyt edelliset viikot adrenaliinilla ja minttusuklaalla. Päivät ja illat viilettivät eteenpäin, aivan niin kuin hän itsekin, eikä hänellä ollut sekuntiakaan aikaa miettiä ja vatvoa ajatuksia, jotka yrittivät vallata hänen liian herkät aivonsa.
Silti yöt olivat päiviäkin raskaampia. Kun Cilla hiippaili kotiin, jossa muu perhe oli nukkunut jo useamman tunnin, hän oli niin uupunut, että olisi voinut nukahtaa seisoalleen. Heti, kun hän kävi maaten, katastrofiajatukset kuitenkin valtasivat mielen. Oliko hän varmasti laittanut ov
