LUKU KAKSIKYMMENTÄKAHDEKSAN
Linn
Huonoja muistoja. Huonoja päätöksiä. Kamalia tunteita. Miten paljon niitä oikeastaan mahtuu yhteen päähän, ennen kuin se poksahtaa, tai sielun saumat aukeavat kuin se olisi hapertunut säkki? Linn ei yhtään tiedä, mutta jos on olemassa jokin katkeamispiste, niin hänestä tuntuu todellakin siltä kuin hän seisoisi tasapainoilemassa tarkalleen sen keskellä. Tai olisi jo pudonnut sen väärälle puolelle. Jos Linnillä oli ennen moraalinen opaskartta, jonka mukaan hän navigoi, niin hän on kyllä menettänyt sen jo kauan sitten.
Mutta toiminta, joka käynnistyi Aallonmurtajien tilalla puhelun jälkeen, oli suoraviivaisen tehokasta, se Linnin on pakko myöntää. Hän häpeää vähän ajatuksiaan Leosta ja muista. Sillä kun oli selvää, että Helvetin enkelit ovat saaneet Antonin
