LUKU 28
Josephine sulki oven takanaan ja pudisteli enimmät lumet Bakfickanin ovimatolle ennen kuin asteli sisään. Kodikas pikku kahvila sijaitsi keltaisessa rakennuksessa keskellä toria ja oli täpötäysi. Hän joutui etsimään katseellaan hetken ennen kuin näki Per-Erikin, joka istui nurkkapöydässä kahvikuppi ja lehti edessään. Oli niin tyypillistä, että isä tuli jo hyvissä ajoin voidakseen istua rauhassa ja lukea lehteä, Josephine ajatteli.
Hän oli pyytänyt isää sanomaan äidille, että isällä oli jokin asia hoidettavana, jotta he voisivat tavata kahdestaan. Ensin hän oli kutsunut isän luokseen kahville, mutta muuttanut sitten mieltään ja ajatellut, että olisi mukava lähteä hetkeksi ulos lumen paljoudesta huolimatta. Joululoma ei ollut sujunut niin kuin hän oli ajatellut, ja nyt hän näkisi a
