PERJANTAI 17. MAALISKUUTA
Puhelin piippasi, ja Cilla tarttui siihen toiveikkaana. Ehkä se olisi Viktoria, joka ehdottaisi uusia lounastreffejä?
Mutta viesti oli Henkeltä. Kubalin kohdalla. Kohta kotona.
Pettymys eilisestä oli laantunut hieman. Hän oli odottanut lounastreffejä Viktorian kanssa koko viikon ja järjestänyt lastenvahdin sairaille pojilleen. Mutta pari tuntia ennen kaupunkiin lähtöä tuli uusi viesti. Valitettavasti tuli este, mennään joku toinen kerta. Aivan niin kuin viimeksi.
Hän ei ollut nähnyt ketään ystävistään Viktorian luona vietetyn illan jälkeen. Joka kerta, kun hän oli soittanut, heillä oli ollut jotakin muuta meneillään eivätkä he olleet ehtineet jutella. Mutta Pia oli sentään kysynyt, voisiko Cilla auttaa häntä tekemään laulun hänen työkaverilleen, joka täyttäisi
